Miksi suomalaiset sairastavat niin usein syksyllä – ja johtuuko se todella vain vuodenajasta?

Syyskuu. Lapset palaavat kouluihin, työkaverit toimistoille, ja jo muutaman viikon kuluttua kaikkialla yskitään, aivastellaan ja valitetaan kurkkukipua. Sama toistuu joka vuosi.

Monet kutsuvat tätä kausiluonteisuudeksi, aivan kuin syksy itsessään olisi sairastumisen syy. Tiede tarkastelee asiaa kuitenkin hieman toisin.

Ovatko virukset todella aktiivisempia syksyllä?

Osittain kyllä. Jotkin virukset, erityisesti rinovirukset, jotka aiheuttavat suuren osan tavallisista flunssista, säilyvät ja leviävät tehokkaammin viileässä ja kuivassa ympäristössä. Myös influenssalla on selvä kausittainen esiintymismalli. Tämä selittää kuitenkin vain osan kokonaisuudesta.

Tärkeämpi kysymys on, miksi immuunijärjestelmämme pystyy torjumaan viruksia heikommin juuri syksyllä. Vastaus ei liity ainoastaan virusten aktiivisuuteen vaan myös muutoksiin, joita ihmiskehossa tapahtuu vuodenaikojen vaihtuessa.

Kuusi todellista syytä siihen, miksi suomalaiset sairastavat useammin syksyllä

1. D-vitamiinitason lasku

Tämä on todennäköisesti yksi tärkeimmistä ja parhaiten dokumentoiduista syistä. Kesällä elimistö voi muodostaa D-vitamiinia ihossa auringonvalon vaikutuksesta. Syyskuussa auringon säteilykulma pienenee, minkä vuoksi D-vitamiinin muodostuminen ihossa vähenee merkittävästi.

D-vitamiini ei ole pelkästään luustolle tärkeä vitamiini. Se osallistuu myös immuunijärjestelmän solujen, kuten T-lymfosyyttien ja makrofagien, toiminnan säätelyyn. Kun D-vitamiinitaso laskee, immuunijärjestelmän kyky tunnistaa viruksia ja reagoida niihin voi heikentyä.

D-vitamiinin puute on Suomessa yleistä syksyllä ja talvella. Se voi koskea myös ihmisiä, jotka ovat viettäneet kesällä paljon aikaa ulkona.

2. Unen muutokset ja vuorokausirytmin häiriintyminen

Päivät lyhenevät nopeasti syyskuussa ja syksyn edetessä. Tämä saattaa kuulostaa vähäpätöiseltä, mutta biologisesti muutos voi kuormittaa elimistöä.

Vuorokausirytmi eli kehon sisäinen biologinen kello tahdistuu ennen kaikkea valon avulla. Kun päivänvalon määrä vähenee nopeasti, kehon täytyy sopeutua. Tämä sopeutumisprosessi voi kestää useita viikkoja.

Tänä aikana uni voi muuttua pinnallisemmaksi, heräämisaika ei välttämättä enää vastaa kehon biologista aamua ja melatoniinin tuotanto voi muuttua. Uni on samalla yksi immuunijärjestelmän tärkeimmistä säätelijöistä. Syvän unen aikana elimistö tuottaa muun muassa sytokiineja, jotka osallistuvat infektioiden torjuntaan.

Noin kuusi tuntia yössä nukkuvat voivat olla huomattavasti alttiimpia flunssalle kuin seitsemästä kahdeksaan tuntia nukkuvat.

Siksi nukkumisympäristö ei ole syksyllä ainoastaan mukavuuskysymys vaan myös terveyskysymys. Hengittävät, luonnollisista materiaaleista, kuten perkaalista, Tencelistä tai puuvillasta, valmistetut vuodevaatteet auttavat kehoa säilyttämään miellyttävän lämpötilan yön aikana ja luovat paremmat olosuhteet häiriöttömälle unelle. Tällaisia vuodevaatteita löydät SAVAS Home -mallistosta.

3. Lasten paluu kouluun – tehokas virusten leviämisverkosto

Useimmat vanhemmat tunnistavat tämän omasta kokemuksestaan. Koulut ja päiväkodit ovat ympäristöjä, joissa infektiot voivat levitä erityisen tehokkaasti.

Sadat lapset viettävät aikaa yhdessä sisätiloissa, koskettavat lukuisia yhteisiä pintoja ja tuovat viruksia sen jälkeen kotiin vanhemmille, isovanhemmille ja sisaruksille.

Syyskuu ei siis merkitse pelkästään uuden lukuvuoden alkua. Se voi olla myös alku tartunta-aallolle, joka leviää kouluista ja päiväkodeista työpaikoille ja koteihin kahden tai kolmen viikon kuluessa.

4. Paluu sisätiloihin

Kesällä vietämme enemmän aikaa ulkona. Syksyllä palaamme toimistoihin, kouluihin, kauppoihin, joukkoliikenteeseen ja muihin suljettuihin tiloihin.

Täysi ja huonosti tuuletettu tila tarjoaa suotuisat olosuhteet virusten leviämiselle. Aerosolit voivat pysyä ilmassa pidempään, lähikontaktien määrä kasvaa eikä ilmanvaihto ole aina riittävä.

Myös Suomessa on kouluja, toimistoja ja asuinrakennuksia, joiden ilmanvaihto ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla. COVID-19-pandemia lisäsi tietoisuutta ongelmasta, mutta ei ratkaissut sitä pysyvästi kaikkialla.

5. Stressi ja immuunijärjestelmän toiminnan heikkeneminen

Syyskuu voi olla monille suomalaisille yksi vuoden stressaavimmista ajoista. Lapset palaavat kouluun, työtahti kiihtyy kesän jälkeen, määräajat lähestyvät ja päivät lyhenevät.

Pitkittynyt stressi voi heikentää immuunijärjestelmän toimintaa muun muassa kortisolin välityksellä. Kortisolia tarvitaan lyhytaikaiseen stressireaktioon, mutta pitkään koholla oleva kortisolitaso voi vähentää joidenkin immuunisolujen tuotantoa ja aktiivisuutta.

Tämä tarkoittaa, että monet altistuvat syksyllä samanaikaisesti useammille viruksille ja ovat heikommin valmistautuneita torjumaan niitä.

6. Sisäilman ja nukkumisympäristön muutokset

Tästä tekijästä puhutaan suhteellisen harvoin, vaikka sillä voi olla suora vaikutus.

Kun lämmitystä aletaan käyttää enemmän kodeissa, kouluissa ja toimistoissa, sisäilma kuivuu. Suhteellinen ilmankosteus voi laskea noin 20–30 prosenttiin, vaikka miellyttävänä tasona pidetään yleensä noin 40–60 prosenttia.

Kuiva ilma kuivattaa nenän ja kurkun limakalvoja. Limakalvot ovat yksi elimistön ensimmäisistä suojalinjoista viruksia vastaan. Kun ne kuivuvat, niiden suojaava toiminta voi heikentyä. Lisäksi viruksia sisältävät aerosolit voivat tietyissä olosuhteissa säilyä pidempään kuivassa ilmassa.

Voiko sairastumista ehkäistä? Mitä tiede suosittelee?

Yhtä ainoaa ratkaisua ei ole, mutta useat toimenpiteet voivat auttaa vähentämään infektioriskiä ja tukemaan kehoa syksyn aikana.

D-vitamiini

Syksyllä voi olla hyödyllistä tarkistuttaa oma D-vitamiinitaso ja harkita tarvittaessa D-vitamiinilisän käyttöä. Aikuisille mainitaan usein 1 000–2 000 kansainvälisen yksikön päiväannos, mutta sopiva määrä on hyvä määrittää yksilöllisesti yhdessä lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Unen laatu

Hyvä uni ei ole ylellisyyttä, vaan olennainen osa immuunijärjestelmän normaalia toimintaa. Unen aikana elimistössä tapahtuu palautumista tukevia prosesseja, jotka auttavat sitä reagoimaan infektioihin.

Nukkumisympäristön parantaminen sopivan lämpötilan, pimeyden ja oikeanlaisten vuodevaatteiden avulla voi vaikuttaa suoraan unen laatuun. SAVAS Homen hengittävät ja luonnollisista materiaaleista valmistetut vuodevaatteet auttavat säilyttämään miellyttävän ruumiinlämmön yön ajan ja luovat hyvät olosuhteet syvälle ja häiriöttömälle unelle.

Ilmankostutin

Ilmankostutin voi olla hyödyllinen hankinta lämmityskaudella. Kun makuuhuoneen ilmankosteus pidetään noin 45–55 prosentissa, limakalvot säilyttävät paremmin luonnollisen kosteutensa ja suojaavan toimintansa.

Liikunta

Säännöllinen ja kohtuukuormitteinen liikunta tukee elimistön yleistä vastustuskykyä. Liian raskas liikunta ilman riittävää palautumista voi kuitenkin vaikuttaa päinvastaisesti, joten tasapaino on tärkeä.

Käsihygienia

Se voi kuulostaa itsestään selvältä, mutta säännöllinen käsienpesu on edelleen yksi tehokkaimmista keinoista ehkäistä infektioiden leviämistä. Kädet on erityisen tärkeää pestä joukkoliikenteen käyttämisen jälkeen, ennen ruokailua ja sairaan henkilön kanssa kosketuksissa olemisen jälkeen.

Milloin lääkäriin kannattaa ottaa yhteyttä?

Monet syksyn sairaudet ovat virusperäisiä ja paranevat itsestään seitsemän tai kymmenen päivän kuluessa. Lääkärin arvioon on kuitenkin syytä hakeutua, jos:

• kuume nousee yli 39 °C eikä laske yli kahteen päivään;
• oireet jatkuvat yli kaksi viikkoa;
• ilmenee voimakasta kurkkukipua ilman yskää, sillä se voi viitata bakteeri-infektioon;
• kuulut riskiryhmään, esimerkiksi olet iäkäs, raskaana tai sinulla on jokin krooninen sairaus.

Yhteenveto

Syksy itsessään ei aiheuta sairastumista. Kyse on pikemminkin useiden samanaikaisten olosuhteiden yhdistelmästä, joka heikentää kehon puolustuskykyä ja lisää altistumista viruksille.

D-vitamiinitason lasku, unen muutokset, stressi, kuiva sisäilma ja muiden ihmisten kanssa sisätiloissa vietetyn ajan lisääntyminen vaikuttavat kaikki samanaikaisesti.

Hyvä uutinen on, että moniin näistä tekijöistä voidaan vaikuttaa. Parempi unen laatu, sopiva ilmankosteus ja D-vitamiinitasosta huolehtiminen voivat usein auttaa enemmän kuin erilaiset tuotteet, joiden mainostetaan nopeasti ”vahvistavan vastustuskykyä”.